Hiljaista eloa

Blogin rustaus on ollut syystä jos toisestakin jäissä, tarkoitus taas tällä viikolla aloittaa rustaus ja rustailla takautuvasti postauksia. :)

Keltuainen tuplana

Ostin ruokapiiristä kotio iltapalaksi spelttileipää, kotimaisia tomaatteja sekä tuplamunia eli munia, joissa on yhden keltuaisen sijaan kaksi keltuaista. Ali-Marttilan tila kasvattaa broikku emoja ja näistä elukoista (kuten normi kanoistakin) putkahtaa aina välillä näitä tuplamunia. Ilmeisemmin suht usein, koska tuplamunia oli pino myynnissä. Munat ovat kananmunia kookkaampia, maku yhtä hyvä kuin normimunissa ja ovat edullisia.




Munaa tarjolla

Ostokset & avattu tuplamuna

Vasemmalla tuplamuna ja oikealla normimuna

Hertsigan ruokapiiri

Länsi-Hertsigan asukastila Pumppuun perustettiin vuonna 2010 Herttoniemen ruokapiiri. Ideana on tilata suoraan tuottajilta luomu- ja lähiruokaa. Kun liittyy jäseneksi (jäsenmaksu 25 euroa/12 kk) saa ostettua tuotteita edullisemmin, toki vielä tuolloinkin tiettyjen tuotteiden hinnat ovat suht tyyriit. Koska koko ruokapiirin idea ja toteutus on ihan loistava saivat he tänään uuden jäsenen eli meikäläisen.

Vaikka kalojen kilohinnat näyttivät olevan hintavat, niin voisin joku kerta käydä ostamassa kotimaista kalaa ja LIHAA (kuola valuu) kun lihaton kausi on ohi. Odotan innolla tulevaa kesäkautta, kun tuoreet kotimaiset vihannekset ja marjat tulevat myyntiin, joskos toimisi minitorina tuolloin.

Ruoalla saa leikkiä

Malesialainen Hong Yi leikkii maaliskuun ajan ruoalla, hän tekee joka päivä uuden syötävän taideteoksen ja kuvaa sen. Oivallisen upeita tekeleitä pääset tapittamaan osoitteesta http://www.ohiseered.com/

Itse en omaa yhtä hienoa mielikuvitusta ruoan suhteen, mutta bongasin suippopaprikoita pilkkoessani joukosta sydämenmuotoisia paloja jotka päätyivät "asetelmaan" lautaselle. Syrämmellistä ruokaa.

Kisuli

Piirrustuslehtiön hahmot päätyvät pikku hiljaa korttipohjille, tosiaankin pikku hiljaa. Tämän kertaista korttia ihastuttaa kisuli ja ilmapallot jotka kannattelevat hiirtä.

Lättyjä pinaatilla

Näin lihattomalla on kauhian vaikea keksiä mitään herkkuja eli roskaruokia mitä voisi syödä. Miellän pizzan ja hampparit lihapitoisiksi mätöiksi, joskin kasvispizza varsinkin itse tehtynä on kyllä nannaa. Suurin osa kauppojen einesvalikoimasta on lihapitoisia ja vain todella harvoihin hyllylle jääviin kasvispöperöihin suostun koskemaan. Yksi maittava eines sentään löytyy, nimittäin pinaattilätyt. Vuoden ekat pinaattilätyt tuli eilen popsittua duunissa, hyviä olivat ja puolukkahillo kruunasi aterian, njamnjam.

Haave

Olen jo tovin tässä haaveillut, että pystyisin väkertämään askartelupaskarteluja siinä määrin, että voisin niitä joskus myydä. Ideoita löytyy, toteutus on eri juttu. Tykkään piipertää ja väkertää vähän liiankin pieniä ja tarkkoja juttuja joissa menee aivan hirveästi aikaa. Ens kuun lopussa on tulossa Länsi-Hertsigan kirppispäivä ja tavoitteena olisi siihen mennessä väkertää pieni pino kortteja (eli hyvä jos yhden saan valmiiksi) ja katsoa, jos joku vaikka vahingossa semmoisen itselleen huolisi. Tänään sain yhden raakileen valmiiksi joskin pitänee vielä hioa pupun ääriviivoja, väritystä, simmut saada synkkaan, miettiä kivempaa tyyliä porkkanassa olevalle narulle jajajaja. Muutama muukin elukka odottaa lehtiössä korttipohjalle pääsyään, pitänee panna hösseliksi.

Tulpukat

Tarviiko muuta sanoa, leikkokukat ovat ihania ja varsinkin tulpukat.

Väkipakkoulkoilua

Eilen kävin pitkästä aikaa Faran kanssa ulkoilemassa. Elukka on välillä niin kauhian arka ja hienohelma, että mieluummin se ulkoilis emännän sylissä, lämpimässä & turvassa. Pari kertaa tajusi touhuta lumen kanssa, eli tunkea päätään kinokseen. Paras tekniikka Faran kanssa on se, että laittaa elukan keskelle tietä ihmettelemään ja alkaa itse kipittämään takaperin jolloin elukka hiffaa seurata eli yrittää kiivetä syliin. Suurin osa kävelylenkistä meni elukka sylissä ja oli taas mukava tavata lenkkeilijöitä ja koiranulkoiluttajia jotka jäivät pikkuista ihanuutta ihmettelemään. Kävelinpä osan matkasta elukka polvessa roikkuenkin, kun en suostunut ottamaan toista syliin.

Hätä iski (tortut päätyivät nessussa roskiin)

Syliin!

Käy se käveleminen näinkin

Ilme kertoo kaiken

Valeraskaus

Ei, mä en pode valeraskautta vaikka siltä aina välillä kylläkin fyysisesti tuntuukin, vaan pikku riiwiölle on tullut hormoni-implantin jälkimainingeissa valeraskaus. Kerkesin jo hihkasta ilosta, että kerrankin sain sylimussukan, mutta perhana onkin vaan ohimenevä vaihe, helskutti!

Valeraskaus mukailee siis aikalailla muuten oikeaa raskautta, paitsi masun sisällä ei kasva mikään. Faralla on ollut seuraavat oireet ja "oireet":
- nisät ovat kasvaneet
- uni maistuu paremmin eli leikkituokiot ovat olleet hyvin vähäisiä
- paino on noussut
- käytös on rahoittunut, ei paha juttu ollenkaan!
- karva vaihtuu eli puuhka häviää ja tulee kesäturkki tilalle

Elukka on siis viihtynyt paremmin kuin hyvin sylissä, nukkunut ja tuhissut sylkyssä aamut ja illat, voi ihanuutta. Leikkituokiot ja riehumiset on jäänyt melkein kokonaan pois kun toisen tekee vaan mieli kölliä.

Ainut negatiivinen asia on karvan vaihtuminen, voi jessus kuinka paljon karvaa ja hilsettä voi noin pienestä elukasta irrota! Karvan vaihtuminen/lähtö on toisaalta kylläkin joka vuotinen juttu, mutta aina se tulee jotenkin yllätyksenä. Pian elukka siis muistuttaa villasukkaa, kun pääly karvat ovat kaikonneet, hyvästi mahtava puuhka.

Kyllä irtoo

Tuhinaa

Aamu-unet

Häh? :P

Jatkan siis sylimussukan rapsutteluja samalla pienesti toivoen, että sylimussukkuus ei olisi yhtään huono piirre elukassa. <3

Juustoisa salaatti

Kamun tupareissa oli törkeen hyvää salaattia, sitä ois voinut puputtaa vaikka koko illan. Päätinpä siis näin uuden viikon alkajaisiksi herkutella tuolla salaatilla, joskin vähän sitä tuunasin.

Ainekset:

Suippopaprika
Kurkku
Kikherneitä
Aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä
Rucola
Pasta
Feta
Glimminge Port Salut juusto
Mustapippuri
Itse marinoituja punasipuleita
Siemensekoitus 

Pasta keittäen ja muut ainekset silputen ja pilkoten ja kippokuppiin laittaen. Lopuksi nauttien, njam.

Pallomer(en)i ei ole käytössä!

Eilinen vierähti kamun tupareissa joissa oli ruottinlaiva-teema. Kemut oli aivan mahtavat ja vieraat mulle tuntemattomia, mutta kaikki olivat hauskoja ja mukavia persoonia. Tämmöisiä kemuja ehdottomasti lisää!

Yötä jatkettiin CUBA!ssa, juoden ja pebaa heilutellen ja muistinko sanoa, että juoden. Hirveessä tuiskeessa, missäs nyt muussakaan olotilassa sitä voisi pilkun aikaa olla, päädyin muutaman hepun kanssa jatkoille erääseen ravinteliin, tarkemmin sanottuna ravintelin keittiöön. Eipä oo moista aikasemmin sattunut, aika vinkeetä oli hengailla keittiössä, juoda viiniä ja syödä parmesaania. Joukon hobitti oli jokseenkin kiinnostunut musta ja lähti saatille ku kipitin kohti kotio. Metriksellä sitten pyyteli päästä viekkuun koisimaan, ihan vaan koisimaan. Kieltäydyin "tarjouksesta", koska koisijat on niin nähty, loppupeleissä alkavat aina vonkaamaan piparia vaikka kuinka väittävät haluavansa vain nukkua. Hobitti sitten tuhahti, kääntyi kannoillaan ja hävisi, onneksi. Piparihan tuollakin oli siis mielessä, ullatus!

Ekaa kertaa matkustin oikeesti aamun ekalla metrolla. Odottelin tovin, kunnes vartija avasi rullikset ja pyyhälsin (lue yritin pysyä pystyssä ja olla kaatumatta) metrolaiturille odottelemaan metroa. Kauhee tsemppi  oli päällä, ettei vaan nukahtanut (lue sammunut) metroon ja purkkaa oli posket täynnä, pahimman viinahöyryn peittämiseksi. Ehjänä pääsin kotio ja ehjänä heräsin päivällä omasta sängystäni, tuttuun tapaani.


Parin viikon päästä ois sitten tarkoitus lähteä 22 tunnin bilehileristeilylle Tallinnaan. Edellisestä reissusta on jo vierähtänyt pidempikin tovi, se reissu oli hullunhauska jopa sekopäinen reissu, joten reissua kovasti oottelen, umtsiumtsiumtsi.

Bingo!

Tervetuloa

Monikäyttöiset kannut

Epäkuntoinen

Päheet valotikut

Njam!

Syrämmellisiä askarteluja

Samalle viikolle osui kamun synttärit ja hänen tuparit joten sain taas laittaa pienet harmaat aivosolut töihin ja puuhastella saksien, liimapuikon, lehtien, kartonkien, pahvilootien, kakkupaperin....kanssa.

Kortti (aikas ihana siitä tuli:)

Maatuskamaisten syränrasioiden uumenista löytyy koru

Paketti kasassa

Päivä naisille

Tänään vietetään kansainvälistä naistenpäivää kaikkialla maailmassa. Tämän vuoden naistenpäivän kansainvälisenä teemana on naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettaminen.

Kansainvälisen naistenpäivän kampanjasta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.unwomen.fi/muutetaan-maailma-yhdessa

Meille naisille, tytöille, äideille, rouville, neideille, mummoille, pimuille, eukoille, vaimoille, tipuille, emännille, naaraille:

Poimuvoimaa

 

 

 

Rehevyys ja naisellisuus on påp, poimuvoimalla on menty jo pidemmän aikaa, mutta kyllä sitä kuitenkin pitäisi saada edelleen itseään niskasta kiinni ja vähän ryhdistäytyä. Ajatuksia, tavoitteita ja suunnitelmia on koko ajan, mutta toteutus onkin sitten jo toinen juttu. Joskos ensi viikolla, 145. kertaa todettuna kylläkin, mutta joskos kuitenkin.

Keskiviikon kootut

Kamu on menossa kesällä naimisiin (ihanaa!) ja tänään tutkailtiin hääpukuja ja kutsukortteja. Ilmoittauduin vapaaehtoisena (pikku)apuriksi joten pääsen ihan luvalla mukaan häähömpötykseen, mahtavuutta!



Rehupizzaa, että jaksaa hömpötellä

Yksi monista ihanista

Lottovoittoa ootellessa

Askarteluja

Rankka ilta takana

"Lumpeet"

 



 

Apetitin pakastepinaattikeitto on niitä harvoja einesruokia, jotka maistuvat eineksenä paremmalta kuin itse tehtynä. Kananmunat kuuluvat ehdottomasti soppaan, tällä kertaa ne päätyivät soppaan vähän kauniimmassa muodossa, "lumpeina".

Erikoiset eurot

Eurojen tultua uudeksi valuutaksi aloin keräilemään eri maiden eurokolikoita. Into keräilyyn kuitenkin hiipui, kunnes viime viikonloppuna kamu bongasi baarissa erikoisen eurokolikon ja pakkohan se oli vaihtari tehdä.

Kerran vuoteen voi kukin euroalueen maa laskea liikenteeseen 2 euron erikoisrahan. Suomi on vuodesta 2004 lukien painanut vuosittain erikoisrahan ja tämän lisäksi kolmena vuonna on tullut jakoon myös euromaiden yhteinen erikoisraha.

Kaivelin kaappieni kätköistä esiin vanhan eurokolikkokansion ja päivittelin sitä ja yllätyin suuresti kun huomasin, että lompakkooni on vuosien varrella eksynyt useampikin Suomen erikoisraha, 9/13 tuloksena.

 

 

 

Ylhäältä vasemmalta lähtien (infoähky tiedossa):

 

- EU:n laajentuminen (2004)

"EU:n laajentumisen kunniaksi lyöty erikoiseurokolikko, ns. "risuraha". Versot kuvaavat EU:n laajentumista (10 uutta jäsenvaltiota). Kolikon ulkoasusta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti kuvanveistäjä Pertti Mäkisen ehdotus."

 

- YK:n juhlaraha (2005)

"Kuvassa on osa rauhankyyhkyä kuvaavasta palapelistä. Kolikko tunnetaan myös nimellä "Pala palalta" ja sen on suunnitellut taiteilija Tapio Kettunen."

 

- Äänioikeuden 100-vuotisjuhlat (2006)

"Kolikko on lyöty yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlien johdosta. Yhtäläisen äänioikeuden säätänyt Suomen suuriruhtinaanmaan vaalilaki tuli voimaan 1.10.1906. Kolikon on suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Mäkinen."

 

- Ihmisoikeuksien julistuksen 60. juhlavuosi (2008)

"Suomen kolikossa on sydän ja sen sisällä ihminen. Sydämen alapuolella on teksti "HUMAN RIGHTS", maalyhenne "FI" sekä Rahapajan logo. Kolikon on suunnitellut Tapio Kettunen."

 

- Euro kymmenen vuotta (2009) Euromaiden yhteinen julkaisu

"Kolikon ulkoasu valittiin internetissä järjestetyllä äänestyksellä. Kolikon on suunnitellut kreikkalainen George Stamatopoulos."

 

- Suomen autonomia 200 vuotta (2009)

"Suomen autonomian aika alkoi Venäjän keisarin alaisuudessa vuonna 1809 Suomen sodan päätyttyä. Kolikkoon on kuvattu Porvoon tuomiokirkon profiili muistuttamaan Porvoon valtiopäivistä. Kolikon on suunnitellut Reijo Paavilainen."

 

- Suomen Pankki 200 vuotta (2011)

"Vuonna 2011 tulee kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun Aleksanteri I perusti Suomen Pankin. Suomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin keskuspankki. Pankki perustettiin alun perin Turkuun, josta se siirrettiin Helsinkiin kahdeksan vuotta myöhemmin. Kolikon on suunnitellut taitelija Hannu Veijalainen."

 

- Helene Schjerfbeck (2012)

"Kansallisaarteisiimme kuuluvan taiteilijan syntymästä tuli vuonna 2012 kuluneeksi 150 vuotta. Schjerfbeck kulki urallaan rohkeasti kohti modernia ilmaisua, ja hänen kunniakseen lyöty juhlakolikko muistuttaa oman tien kulkemisen tärkeydestä. Kolikkoon on kuvattu yksi näkemys Schjerfbeckin pitkästä omakuvien sarjasta, jossa hän kuvaa itseään ja vanhenemistaan rehellisesti ja tunteellisesti. Kolikon on suunnitellut kuvanveistäjä Erja Tielinen."

 

- Eurosetelit ja -kolikot 10 vuotta (2012) Euromaiden yhteinen julkaisu

Kolikon yhteisen puolen ilmeestä päätti yleisö, joka äänesti suunnittelukilpailun voittajan esiraadin valitseman viiden parhaan työn joukosta. Kolikon on suunnitellut itävaltalainen Helmut Andexlinger. Erikoiseuro muistuttaa euron merkityksen kasvamisesta ihmisten elämässä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erikoiseurossa kuvattu laiva kuvaa euron merkitystä kaupankäynnille ja tehdas viittaa euron osaan teollisuudessa. Kolikossa esitetyt tuulivoimakeskukset muistuttavat katselijaa puolestaan euron osasta energiantuotannossa."



Puputettavaa pupujusseille

 



 

Ihanan naisen vierailun kunniaksi sain taas kokkailla ah niin maukasta halloum-salaattia ja feta-pinaattipiirakkaa. Olin liian keskittynyt ruokaan & seuraan, joten herkuista ja virvokkeista ei ole todistusaineistoa.

Helmikuu pähkinänkuoressa

 

Uusien asioiden kokeileminen

Wannabe-paaston eli lihattoman elämän aloittaminen

Ravintoloissa pupujussi-ruoan popsiminen
Hurahtaminen halloumiin
Yksin matkustaminen 16-paikkasessa minibussissa
Il Sicialino ravinteli
Tankotanssi lyhtypylvään kanssa (tästä ei jostain kummasta syystä löydy rustausta tämän enempää, saattanut joskus tapahtua villissä nuoruudessa)
 

Sukuloiminen

Pari kertaa tuli piipahdettua mummilassa: mummin synttäreillä ja seuraavana päivänä ostoksien toimittaminen mummilaan.
 

Näätärehvailu

Nappula ei ole nähnyt tammikuun jälkeen muita elukoita, kun näätäkamun omistaja on ollut sairaana (pikaista paranemista!), joten toivottavasti tässä kuussa pääsee karvakamut touhuamaan yhdessä.

Hyvän tekeminen

Sain kuin sainkin laitettua Hesyyn viestin, mutta en ole saanut sieltä edelleenkään viestiä! Pitänee ahdistella heitä uudemman kerran. Mummille kävin isän kanssa ostamassa vaatteita yms. joten tämä laskettaneen hyvän tekemiseen.

Vauvakutsut

En ole koskaan ollut vauvakutsuilla enkä ole semmoisia järkännyt. Tulevan mamman pari kamua plus minä päätimme järkätä modernit vauvakutsut jotka toteutettiin tänään: söimme ja joimme (vodaa kului litrakaupalla) erittäin hyvin ravintolassa, höpötimme hassunhauskoja juttuja (pahoittelut naapuripöytiin) ja lahjoimme tulevaa mammaa. Kaupoissa pyöriessäni ja vauvanvaatteita hiplatessani tuli ihan hirveä hinku ostaa läjäpäin pienen pieniä vaatteita, pakko oli hillitä itseään joten vain yksi lapanen lähti käsistä.

Omat lahjukset

Pähee vaippakakku (madeby tulevan mamman serkku)

Minipökät

Minibody

Alkupalat @ Maya

Avoin tortilla savustetulla fetalla @ Maya

Suklaafondantti @ Maya

Ravintola Maya on oma kestosuosikkini, ruoat osuu ja uppoaa erityisen hyvin mun makunystyröiden kanssa, njamnjam.

Vauvamaatuska

Askartelulle (ja juhlalle) löytyi (taas) aihe; kamu on raskaana ja järjestämme pienimuotoiset baby showerit joten päätin tehdä Onnellista (loppu)odotusta-kortin ja mikäs sen parempi idea kuin väkertää taas yksi erilainen maatuskakortti.

Lopputuloksena vauvamaatuska, joka tosin on vähän väsyneennäköinen.

 

Lammasdekkari(t)

Bää-ä!

Murha laitumella- kirja on Leonie Swannin esikoisteos jonka ansiosta hän ponnahti julkisuuteen, kirjasta tuli menestys ja se poiki myös jatko-osan Ihmissutta ken pelkäisi.

Aloitin viime vuoden puolella kirjan lukemisen, mutta jostain syystä kirja päätyi takaisin hyllyyn kunnes sen tänään taas kaivoin sieltä esiin. Tavoitteena lukea kirja maaliskuun aikana, lisää tekemistä.

Murha laitumella sijoittuu Irlannin vehreille niityille jossa lammaslaumaa kohtaa tragedia, he löytävät lammaspaimensa Georgen murhattuna. Lampaiden mielestä paimen ei arvostanut tarpeeksi niiden työtä, koska käytti vain vieraista lampaista tehtyjä puseroita. Merensinisen taivaan ja taivaansinisen meren välissä lampaat alkavat pohtimaan, että mimmoinen lammaspaimen olisi hyvä ja kun ne pääsevät yhteisymmärrykseen, on niiden mielestä kaikki avoimet kysymykset ratkaistu ja nyt ne voisivat taas keskittyä ruohon syömiseen. Neiti Maple, lauman viisain ellei koko maailman viisain lammas kuitenkin kysyy muilta lampailta: "Eikö teitä yhtään kiinnosta, mihin hän kuoli?" Tästä kysymyksestä syntyi uusia kysymyksiä ja vastauksia ja lopulta lampaat päättivät, että niille ei riitä puolivillainen totuus, vaan ne alkavat selvittämään paimenensa murhaa.

Nämä lampaat myös tietävät, että sielu asuu hajuaistissa eivätkä ihmiset haista hyvin. Vesipisarat ovat tanssivien keijujen tuotosta ja pilvenhattarat ovat lampaita, jotka ovat käyskennelleet kallion toiselle puolelle. 


Mahtava kirja, täytyy jatkaa lukemista.

Bloggaaminen

Sekä aikaa vievää, haastavaa, innostavaa, välillä hankalaa ja hauskaa. Se on harrastus, jossa saa käyttää niitä pieniä harmaita aivosolujaan, taiteilla, räpsiä fotoja, rustata, toteuttaa itseään.

Musta leipä

Duunikamu ilahdutti tuomalla talvilomareissultaan Saarenmaan mustaa leipää joka oli voinokareen kera todella herkullista.

Iso harmi, leipä tuli ja meni, jäin kaipaamaan sinua leipäseni.