Eilen kävin pitkästä aikaa Faran kanssa ulkoilemassa. Elukka on välillä niin kauhian arka ja hienohelma, että mieluummin se ulkoilis emännän sylissä, lämpimässä & turvassa. Pari kertaa tajusi touhuta lumen kanssa, eli tunkea päätään kinokseen. Paras tekniikka Faran kanssa on se, että laittaa elukan keskelle tietä ihmettelemään ja alkaa itse kipittämään takaperin jolloin elukka hiffaa seurata eli yrittää kiivetä syliin. Suurin osa kävelylenkistä meni elukka sylissä ja oli taas mukava tavata lenkkeilijöitä ja koiranulkoiluttajia jotka jäivät pikkuista ihanuutta ihmettelemään. Kävelinpä osan matkasta elukka polvessa roikkuenkin, kun en suostunut ottamaan toista syliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti